Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 Tarinat

 

Tänne kirjoitat tarinoita kissastasi. Kun olen tarkistanut tarinasi, kissasi saa tp:tä eli tietopisteitä. Se saa tp:tä pituuden ja laadun mukaan.

Muista kirjoittaa yksikön ensimmäisessä muodossa (minä).

Tai yksikön kolmannessa muodossa (hän).

Ei mieluusti (se) muodossa.

Puhuminen "näin" tai - näin

Ajatteleminen *näin*

Tekeminen ilman merkkejä

Off game //näin//

Vieraskirja  

Nimi

Kotisivut

Sähköposti

Kommentit
Roskapostisuojaus: Paljonko on viisi plus kaksi?
(Pakollinen, Vastaa numeroin)
Yksityinen  

Nimi: Kaikusydän, Järviklaani

22.04.2017 08:25
Astelin kohti päällikön pesää. Hiirnekorva oli jo alkamaisillaan, ja riistaa alkoi jo ilmestyä.
"Keltahäntä, Saarnihammas, Kuutassu ja Varjotassu, te olette metsästys partio. Saarnihammas johtaa!" huikkasin.
"Suotähti?" kysyin pesän edustalla.
"Sisään Kaikusydän," päällikön ääni kuului. Kaikusydän asteli sisään ja istui melkein sisään käynnin eteen.
"Mitä asiaa sinulla oli?" Suotähti kysyi. Kaikusydän vilkaisi nopeasti katseellaan pesän seiniin ja muualle, kun taas siirsi katseensa päällikköön.
"Sulkapentu ja Havupentu olisivat valmiita oppilaiksi," ilmoitin.
Emmin hetken, ennen kuin lisäsin: "Ja Varjotassu ja Kuutassu olisivat valmiita sotureiksi."
Suotähti nyökkäsi, ja nousi pystyyn. Päällikkö pujahti ulos, ja olin jo valmiina kuulemaan kutsuhuudon, mutta kun en sitä kuullut työnnyin ulos ja näin Suotähden tuoresaaliskasalla.

Aurinkohuipun aikaan lähdin metsään. Aamupartion mukaan lammesta voisi jo kalastaa kalaa. Myös metsästys partiosta Saarnihammas oli koittanut kalastusta sulassa lammessa.
Lammella koitin vettä ensin tassullani. Pian kuitenkin rohkaistuin ja pulahdin kokonaan veteen. Vesi ei ollu lämminrä, mutta siedettävää. Sukelsin veden pinnan alle ja soeppasi ohi menevän hauen. Uin se hampaissani ylös, ja laskin sen maalle. Sukelsin hakemaan vielä muutaman kalan.

Kuuhuipun aikaan kannoin viimmeisiä kalojani leiriin. Olin jotenkin niin ylpeä itsestäni, sillä olin saanut hyvin kalaa.
Leirissä söin ahvenen jonka olin napannut. Sen jälkeen menin pentutarhaan katsomaan Sulkapentua ja Havupentua. Molemmat istuivat pedillä, ja olivat väsyneen näköisiä.
Nuolaisin kummankin otsaa ja sanoin: "Nukkukaahan, huomenna on taas uusi päivä. Hyvää yötä."
Käperryin kahden pentuni ympärille suojelevasti.
*Kukaan ei vie pentujani. Ja jos vie, saa hän kärsiä!*

Seuraavana aamuna lähdin johtamaan aamupartiota. Mukaamme tulivat: Valkokorsi, Safiirisydän, Koivutassu ja Varjotassu. Unikkotassun käpälä oli mennyt sioiltaan tämän jahdatessa jänistä, joten oppilaan oli pitänyt jäädä lepäämään parantajan pesään.
Loikimme lammen ohi. Tarkistimme rajat ja muun mahdollisen.
Pian olimme leirissä. Kehaisin Varjotassua tämän tarkasta hajuaistista.
Menin suorinta tietä pentutarhaan katsomaan Sulkapentua ja Havupentua. Pennut kuitenkin nukkuivat yhä. Huokaisin ja lähdin aterioimaan Valkokorren kanssa.

//Juuh, sain tällääsenkin väsättyä//

Nimi: Kaikusydän, Järviklaani

25.02.2017 13:01
"Menehän siitä Havupentu. Tule jo Sulkapentu!" paimensin pentujani ulos. Suotähti oli kutsunut klaanin koolle.
"Uusi varapäällikkö on Kaikusydän!" päällikkö huusi.
"Kaikusydän! Kaikusydän!" klaani hurrasi.
*Minusta varapäällikkö!?* riemuitsin ja olin samaan aikaan hämmentynyt.

Raotin silmiäni. Pennut nukkuivat vieressäni. Nousin ylös. Nuorempi, Sulkapentu, heräsi ja oli lähteä perääni.
"Eih. Kulta pieni jäät tänne nukkumaan," kuiskasin pennulle. Pentu perääntyi ja meni veljensä viereen nukkumaan.
Lähdin ulos pesästä. Aukiolla oli jo muutama kissa.
"Valokorsi, johdat aamupartiota. Mukaasi lähtevät Keltahäntä ja Kuutassu," sanoin ja kolli nyökkäsi minulle.
"Metsästys partioon menevät Safiirisydän, Koivutassu ja Saarnihammas. Saarnihammas, sinp johdat partiota. Ja Varjotassu, mene aamupartioon," määräsin. Partiot lähtivät ja minä palasin pentujen luo.


Vastaus:

5 tp:)

Nimi: Havutähti-pilviklaani-kivi

19.02.2017 07:16
Oli myöhäinen yö ja makasin pentutarhassa puoliunessa. En tiennyt miksi heräsin, mutta huomasin, että haamupentu ja jääpentu olivat jossain, ja kaksi muuta olivat aivan märkiä ja painautuneet kylkeeni. Säntäsin ulos pesästä ja kysyin sielupennulta missä he olivat. Sielupentu värisi miukui hennosti: "tuuli ja sade tiputtivat heidät alas". Käskin pentuja odottamaan siinä ja syöksyin alas ja näin kaksi rakasta pentuani likomäkinä myttyinä maassa. Töykin heitä kumpaakin, jääpentu oli aivan jäinen, mutta elossa. Haamupennulla oli hyvin korkea kuume. Otin aluksi jääpennun suuhuni ja vein hänet parantajalle ja hän sanoi että jääpentu tarvitsi vain unta. Haamupennulla oli todella korkea kuume. Käännyin ja säntäsin alas. Kun olin maan tasalla näin haamupennun leuan joka oli vääntynyt pahasti. Nappasin pennun hampaisiini ja loikkasin leiriin, ja kauhukseni näin sielupennun lyyhistyneen maahan. Nappasin myös hänet hampaisiini ja kiikutin heidät parantajan pesään. Parantaja viittilöi minut luoksensa ja näytti että jääpentu oli kuollut. "Alhaalla oli ilmeisesti rottia ja jääpennun maha oli syöty. En voinut tehdä mitään."
Jokin nyrjähti sisälläni. Murisin parantajalle. Hän oli tappanut rakkaan pentuni. Hyökkasin parantaja kimppuun ja painoin tämän maahan. "Kuuntelkkin tarkkaan! Tapan sinut ja kaikki muutkin jos et paranna pentujani!" Sähisin mustalehdelle.
"Tarvitsen takiaisen juurta jos haluat että pentu paranee."
Säntäsin ulos ja alas suoraan kohti järviklaanin leiriä. Sieltä saisin takiaista pennulleni. Pian saavuin leiriin ja suoraan parantajan pesään. Rupesin vaatimaan parantajalta yrttiä kunnes... uni vaihtui.
Näin pienen ja sievän sielupennun loikkaavan klaani kivelle ja kasvavan loikan aikana. Lopulta hän oli kookas, leveälapainen ja voimakas klaanipäälikkö, mutta kissat olivat hyvin voipuneita ja verisiä. Osalla oli verta vuotavia haavoja, osalla oli jokin sairaus ja osan oli vastasyntyneitä pentuja. Yhtäkkiä kuului lempeä mutta vakava ääni joka sanoi: "On olemassa hyvyyttä ja pahuutta, mutta kun on valinnut pimeän puolensa sen voi vaihtaa vain sydän." Ja aurinko meni pilveen ja kissat voivat hyvin. Klaanikivellä oli sielupennun lisäksi myös joku naaras. Havutähti heräsi kuin talviunilta ja päätti että jääpentu olisi syytä viedä suotähdelle järviklaaniin. Ulkona oli kova pakkanen, mutta havutähti oli päättänyt. Mutta, kun hän nousi ylös hän huomasi että pentu oli poissa . Kaikki kolme olivat paikalla mutta neljäs eli jääpentu oli kadonnut. Hän hyppäsi alas leiristä ja tutki aluetta ja näki että pentu oli ketun raatelema ja kaivoi nopeasti kuopan ja hautasi pennun ja lähti ketun perään

Vastaus:

10 tp!

Nimi: Huurre

15.01.2017 21:56
Kaikusydän, Järviklaani

Aamupartio jälkeen olin mennyt takaisin pesään. Istuidui pedilleni.
*Mitä tekisimme tänään vielä Varjotassun kanssa?* Pohtiminen ei tuottanut tulosta joten marssin suorinta tietä ulos tuoresaalis kasalle. Valokorsi oli siellä syömässä varpusta.
"Ettekö menneetkään Unikkotassun kanssa metsästämään?" Kysyin. Kolli ravisti päätään.
"Haluan odottaa siihen asti että menet Varjotassu kanssa pois leiristä." Kolli vastasi.
"Miksi?" Kysyin hämmentyneenä.
"Unikkotassu pyysi. Kai hän haluaa että saa levättyä saman verran kuin Varjotassu tai jotain?" Valokrsi sanoi. Nyökkäsin ja kävin hakemass itselleni hiiren. Menin syömään sitä sotureiden pesän edustalle. En olisi jaksanut nousta siitä minnekkään.

Muutama auringon nousu oli kulunut siitä päivästä kun olimme Aamupartiossa Varjotassun kanssa. Olimme Valokorren kanssa tulleet yhä läheisimmiksi ja käyneet välistä vain kahdenkesken metsästämässä.
Olin päivien mittaan tuntenut itseni väsyneeksi ja hengästyneeksi pienenkin juoksun jälkeen. Tänään päätin käydä kysymässä Hopeavirralta miksi olen melkein aina niin väsynyt.
"Hopeavirta!" Huusin päästyäni parantajan pesään. Naaras tassutteli luokseni.
"Niin?" Hopeavirta kysyi.
"Olen ollut jo muutaman päivän erittäin väsynyt. Voitko selvittää miksi?" Kysyin. Naaras nyökkäsi ja alkoi kierellä ympärini ja tutkia minua.
*Nukahdan pian tähän seisaalleni!* Ajattelin turhautuneena. Pian Hopeavurta lopetti tutkimisen ja katsoi minua synkän näköisenä.
*Apua! Se on varmaan jotain vakavaa!* Odottelin parantajan vastausta ja yritin hillitä pakokauhun ja paniikin.
"Tiedätkös mitä!" Naaras alkoi pian hihkua. Toljotin yhtäkkiä iloista parantajaa.
*Onko hän vinksahtanut?* Pohdin.
"Sinä saat pian pentuja!" Parantaja vastasi iloisena. Olin pyörtyä siihen paikkaan.
*Tämä on unta!*
"Oikeastikko?" Kysyin varovasti. Hopeavirta nyökkäsi.
"Sinuna ilmoittaisin päällikölle sirtymisesi pentutarhaan nyt." Hopeavirta sanoi.
Juuri kun olin lähdössä pois pesästä naaras huusi nimeäni.
"Mitä?" Kysyin. Hopeavirta kipitti luokseni.
"Kuka on niitten isä?" Hän kysyi.
"En tiedä. Olisiko Valokorsi?" Sanoin ja lähdin nopeasti pois kohti päällikön pesää.
Pesällä huusin nimeni ja sain luvan astua sisään. Kerroin kerrottavani ja sitten minut lähetettiin pentutarhaan suorinta tietä. Pentutarhassa lysähdin vaoaana olevalle sammal pedillä. Siitä ktselin kuinka Marjakuusen pennut Oharpentu ja Kanervapentu leikkivät pedillään. Huokaisin onnesta. Minulla oli kumppani ja kohta pentuja.
*Mutta entäs Varjotassu!* Olin juuri nousemassa pediltä kun Valokorsi tassutti sisään.
"Kuulin kaiken Hopeavirralta." Kolli selitti.
"Entäs Varjotassu?" Hätäilin.
"Kyllä hän jonkun saa mestarikseen sinun tilallesi." Kolli sanoi. Nuolaisin kumppanini poskea.
*Kyllä Varjotassu jonkun saa minun tilalleni.* Toistelin itselleni ja vajosin uneen.

//jei! Sain tän kirjoitettua nopeasti!//

Vastaus:

25 tp:tä!

- Tähti

Nimi: Huurre

14.01.2017 15:46
Kaikusydän, Järviklaani

Aurinko oli juuri nousemassa. Aamupartio ei ollut vielä kerinnyt lähtemään. Loikin Varjotassun luo.
"Mennään aamupartioon." Sanoin ja lähdin kuuraista maata pitki kävellen.
Lähdimme aamupartion perässä. Ulos leiristä. Aamupartioon kuului Valokorsi,Unikkotassu ja Safiirisydän. Varjotassu hidasti ja jäi Unikkotassun kanssa partion jälkeen. Huokaisin hiljaa.
"Huomenta Kaikusydän!" Valokorsi sanoi.
"Huomenta. Kaunis aamu, vai mitä? Kysyin. Kolli nyökkäsi. Lumisessa metsässä ei liikkunut mikään. Olisin voinut jäädä siihen koko loppu iäkseni.
*Täällä olisi kiva olla koko ajan!* Huokailin sillä soturiksi nimittämisen jälkeen sisälläni oli alkanut riehua paljon tunteita. Barpunen pyrähti jossain ilmaan. Hiiri nakersi puun juurakossa tammen terhoa. Sää ei ollut enää niin kylmä kuin ennen.
*Ja pian tulee hiirenkorva!* Olin ihan onnessani.

Vastaus:

5 tp:tä.

- Tähti

Nimi: Huurre

07.01.2017 12:47
Kaikusydän,Järviklaani

Marsin ympäri leiriä pysyäkseni lämpimänä. Minun oli tarkiitus viedä Varjotassu ensimmäistä kertaa leirin ulkopuolelle. *Häntä ei taida edes kiinnostaa.* Ajatus sai minut turhautumaan entistä enemmän.
Pian musta kolli tassutteli pesästä. Hänen turkki oli hyvin suittua ja tassut olivat puhtaan valkoiset.
"Noniin. Vihdoinkin sinä tulit! Tule niin mennään!" Hukkasin oppilaalleni ja niin lähdimme ulos. Varjotassu rämpi lumessa. Se sai minut muistamaan miten Saarnihammas ei ollut niin paljoa auttanut minua. Tarvoi kollin luo ja menin hänen edellä että siihen muodostuisi polku.
Järvellä kerroin miten olin tippunut sinne jään läpi.
"Oikeasti?" Oppilas kysyi silmät pyöreinä.
"Kyllä! Sain sen jälkeen kauhean nuhan!" Sanoin huvittuneesti. Jatkoimme matkaa ja hiukan ennen auringon laskua olimme leirissä. Käskin Varjotassun syödä jotain vaatimattomasta tuoresaalis kasasta. *En saa syödä mitään! Kuningattaret,pennut ja klaanivanhimmat ensin. Ja Varjotassu joka joutui rämpiä koko päivän kylmissään lumessa.* Yritin tukahduttaa halun mennä ottamaan mitään vaatimattomasta kasasta.
Auringonlaskun aikaan päätin jakaa Valokorren kanssa pienen oravan. Valokorsi kertoi päivästä Unikkotassun kanssa.
"Hän meinasi tehdä saman tempun kuin sinä oppilaana." Valokorsi sanoi pilke silmäkulmassa.
"Ai karata leiristä?" Kysyin ihmeissäni.
"Ei vaan tippua järveen!" Valokorsi ei melkein pystynyt pidätellä nauruaan.
"Ei siinä ole mitään hauskaa!" Sähähdin. Tiesin miltä tuntui joutua naurun alaiseksi.
"Viedäänkö huomenna yhdessä Varjotassu ja Unikkotassu harjoittelemaan ensimmäisiä taistelu liikkeitä?" Kysyin ja yritin hillitä itseni ja vaihtaa puheen aihetta vähäsen.
"Kyllä,minäkin ajattelin sitä. Mutta vain mersästyksen kannalta. Kun siis.. ruoka on vähissä." Valokorsi selitti.
"Ja muiltakin klaaneilta on varmana myös! Ja siitä voi syntyä sota. Taistelu harjoitukset voivat sitten ehkä pian pelastaa heidän henkensä?" Ehdottelin.
*Ja se voikin olla totta ja tapahtua koska tahansa!* Pelko siitä että joku hyökkäisi arvaamatta sai minut hytisemään.
Yöllä en voinut muuta kuin pelätä. Aamulla toukkaroin väsyneesti leiristä. Valokorrella taisi olla sama unenpuute ja sama syy siihen. Unikkotassu ja Varjotassu hyppelivät luoksemma ja lähdimme sen jälkeen leiristä.
Vähän jälkeen auringon huipun lopetimme ja lähdimme leiriin. Valokorsia ja minä emme enää kestänyt.
"Menään huomenna metsästämään." Sanoin. Valokorsi nyökkäsi myöntymisen merkiksi. Leirissä raahauduin pesään nukkumaan. Torkahdin melkein saman tien sillä olin todella väsynyt.

//Aika tönkkö tarina//

Vastaus:

10 tp:tä

Nimi: Huurre

05.01.2017 20:43
Kaikutassu,Järviklaani

*Saarnihammas voisi odottaa! Hän juoksee niin kuin joku kani minua pakoon!* Kaikutassu kuitenkin tiesi että mestari vain tuntui menevän nopeaa. Jäihin tippumisesta koitunut pieni flunssa oli vihdoin hellittänyt ja päästänyt Kaikutassun jatkamaan harjoittelua. Nyt puuttui vielä pieni harjoittelu.
"No kai minä voin tässäkin metsästää?" Kysyin kun pääsin läähättäen mestarini luo. Saarnihammas nyökkäsi. "Menen ilmoittamaan muuten öm... ketun hajusta reviirillämme Suotähdelle. Se oli kuitenkin valju."Saarnihamams sanoi ja marssi matkoihinsa. *Mikäs hänellä oli?* Ihmettelin. Ylpeä mestari tuntui hiukan empivän. Kohautin olkapäitäni ja keskityin oravan hajuun.
Aurinko huipun aikaan olin metsästänyt muutaman hiiren ja yhden oravan. Sää oli kylmentynyt. Raahasin saaliitani kylmässä säässä ja isoissa nietoksissa. Sitten näin Saarnihampaan loikkivan luokseni. "Hienosti meni! Otan nuo hiiret." Hän sanoi ja otti hiiret minulta. Leirissä menin parantajanpesään ja pyysin siellä olevalta Sinitassulta jotain joka helpottaa yskää. Sinitassu sanoi ettei voisi antaa mitään ennen kuin Hopeavirta antaisi luvan. Menin pesään lämmittelemään. Katselin ovi aukosta ulos ja näin Saarnihampaan,Suotähden ja Sadeturkin juttelevan. Suotähti söi minun oravaani Sadeturkin kanssa.
Nousin ja menin tuoresaaliskasalla olevan Keltahännän luo. Siinä minulla saattaisi olla kissa joka kiinnostuisi minun kanssa juttelemiseen.
Puhuimme Keltahännän kanssa koko päivän ja auringonlaskiessa päätin mennä nukkumaan. Suljin silmät ja nukhdin siihen paikkaan.
"Oletko kunnossa?" Saarnihampaan huolestunut ääni kysyi. Avasin silmät ja nyökkäsin. "Olenhan minä. Mitenkä niin?" Kysyin sillä minua ei ollut auringon nousun jälkeen nukuttanut joten olin esittänyt nukkuvani. "Ei kun mietin jos haluaisit lähteä partioon minun Sadeturkin ja Valokorren kanssa?" Saarnihammas sanoi. Nyökkäsin sillä voisi partiokin hiukan innostaa.
Valokorsi ja Sadeturkki odottelivat jo sisään käynnillä. "Huomenta! Täällä on aika kylmä." Valokorsi sanoi. Nyökkäsin. *Täällä kyllä jäätyy pystyyn.* No ei ollut aikaa sanoa tuota tiuskaisua ääneen sillä muut lähtivät jo. *Voisivat hiukan odotta,tai edes ymmärtää! En ole soturi,en ole mainiossa kunnossa koska pieni sairastuminen ja en ole mikään pika juoksia kani.* En viitsinyt sanoa tuota ääneen. *Kiukkua en saisi sotureihin purkaa. Ja heidän ei tarvitse edes näköjään odottaa minua! Niin kuin olisin joku paino lasti josta yritetään päästä eroon.* Minulla taisi olla kiukku päivä. Minua jopa kiukutti lintujen iloinen liverrys. "Miksi emme saalista!" Huikkasin äreästi. Minun teki mieli kynsiä jokainen laulava lintu. "Koska tämä ei ole metsästys partio!" Valokorsi huikkasi huvittuneena.
Leirissä oli pieni tuoresaalis kasa jossa oli niukkasti riistaa. Kaikki hiiret kuin harva oarava ja muutama varpunen olivat hyvin laihjoa. Otin kasasta varpusen jonka oli tarkoitus tyydyttää vihani lintujen lauluun. *Syödä nyt niiden laji toveri! Niitä ei edes taida kiinnostaa!* Minua turhautti se kuinka Saarnihammas oli melkein koko ajan ihan muualla kuin kouluttamassa minua.
Näykin vaivaista varpusta. Sen sitkeys inhotti minua. Mutta se sai kelvata koska ei ollut muutakaan.

//äh outo ja hieman lyhyt mutta en parempaan pystynyt. Kai jotkut lyhyet kirjotukset riittä? Koska niitä tulee melkein heti kun joku on edellisen tarkistanut xD\\

Vastaus:

25 tp:tä!

Nimi: Huurre

04.01.2017 11:35
Kaikutassu,Järviklaani

"Kaikutassu?" Suotähti kysyi ja työnsi pää oppilaiden tai oikeastaan oppilaan pesään. "Niin?" Kysyin ja keskeytin peseytymisen. "Minä,Sadeturkki ja Saarnihammas olemme sitä mieltä että sinun rangaistus voi päättyä nyt." Suotähti sanoi. "Jes! Miten Saarnihammas tähän liittyi?" Rupesin ihmettelemään. "Jos et kerran muista,hän on mestarisi." Suotähti sanoi ja lähti pesästä.
Minä koitin jatkaa peseytymistä mutta en malttanut odottaa mitä tulisimme tekemään mestarini kanssa. Minä en ollut koskaan sanonut tälle mitään. *Auts!* Vilkaisin turkkiani. Olin vahingossa puraissut itseäni. Minä nuolaisin rintaani ja tassutin ulos. *Saarnihammas on varmaan mennyt talviunille.* Ajattelin vihaisena sillä mestaristani ei ollut tietoakaan. Päätin käydä kysymässä Keltahännältä missä Saarnihammas oli. "Hän luuli että olit taas karannut leiristä ja lähti etsimänn sinua." Keltahäntä kertoi. "Kiitos tiedosta!" Huikkasin ja rupesin jäljittämään Saarnihammasta. Pian löysin hänet puulta jola olin saanut oravan silloin kun karkasin. "Öö..mitä teet?" Kysyin melkein jopa happamasti. Saarnihammas kääntyi katsomaan minua. "Suotähden pitäisi antaa sinulle pahempi rangaistus tällä kertaa. Miten onnistuit että hajusi olisi laimea?" Saarnihammas tiukkasi. "Öm tuota. Seurasit niitä jälkiä kun ensimmäisen kerran karkasin leiristä. Ja se on myös viimmeinen." Sanoin arasti. *Mikä minua vaivaa?* Kysyin itseltäni.
Saarnihammas nyökkäsi. "Mennään. Näytän ja kerro sinulle tarkemmin reviiristämme." Saarnihammas sanoi ja naurahti itselleen. "Selvä." Sanoin innoissani ja lähdin mestarini perään.
Leirissä ajattelin mahtavaa retkeä reviiriä tutkiessa. Vaikka sen oli pilannut se kun Kaikutassu oli liukastunut ja tippunut järven jäihin. *Onneksi matalikon kohdaalla.* Ajattelin hyvää onneani joka oli yllättänyt minut. *Saarnihammas oli ihan mukava. Olin aliarvioinut hänet.* Tajusin. Minä olin syönyt sen mitä minun mieli teki. Sen jälkeen olin käynyt parantajanpesässä kysymässä etten vain ollut vilustunut.
"Mitä tuon?" Kysyin ja nyrpistin nenääni kun Sinitassu työnsi eteeni yrttikimpun. "Sye se nyt vaan." Sinitassu sanoi. "Helpottaako tämä tätä pistävää kipua kurkussa?" Kysyin sillä kurkkuuni sattui niin hirveästi. "Kyllä. Se helpottaa myös oloasi." Sinitasssu kertoi. Nielin pahan makuiset yrtit. *Hyi! Nämä maustuvat niinkuin olisin nuollut hiekkaa!* Totesin tuskissani. Yrtit olivat pahan makuisia. *Miksi minun piti vilustua?* En voinut sietää sitä että jouduin jättää harjoittelun.
Nukuin huonosti seuraavan yön. Näin kauhean painajaisen. Kiljuvia kissoja syvä rotko ja kylmä vesi. Heräsin keskellä yötä. Olin paniikissa. Kun tajusin ettei ollut mitään pelättävää päätin jatkaa unta. Seuraavaksi näin yhden tähti turkkisen pentua. Pentu oli kolli. Suurin piirtein samman näköinen kuin Kaikutassu. Kollilla oli vaan eri väriset turkki ja silmät. Silmät hohtivat ystävällisesti meripihkan värisenä. "Sinä selviät. Minä lupaan." Kolli sanoi. "Mitä tarkoitat?" Kysyin paniikissa.
"Kaikutassu? Kaikutassu?!" Hopeavirran huolestunut ääni sai minut heräämään. "Niin? Mikä hätänä?" Kysyin ihmeissäni. Hopeavirta nialaisi ja sitten avasi suusnasa. "Sinun täytyy jäädä pesään lyhyemmäksi aikaa kuin oletimme." Hopeavirta sanoi ja lähti pois pesästä. *Mitä?! Mitä hän tuolla tarkoitti. En tiedä. Minua nukuttaa. Kai minä vain jatkan nukkumista. Ja minulla kun on niin huono tuuri.* Pian jo nukahdin

Vastaus:

Hieno tarina!

saat 25 tp!

Nimi: Huurre

30.12.2016 19:05
Kaikutassu,Järviklaani

Oli kulunut jo kahdeksan auringonnousua. Kaikutassua oli opettanut Keltahäntä. Tai ainoastaan vaanimis asnnon kanssa. Muuten Sadeturkki oli opettanut häntä silloin kun ei ollut partiossa tai kiireinen. Kaikutassu kaipasi harjoitteluun seuraa.
"Sadeturkki?" Kaikutassu kysyi kun hän oli noussut kolmekertaa takajalkoijen varaan ja yrittänyt mäiskiä ilmaa ja joka kerta kaatuen. "Niin Kaikutassu?" Kolli kysyi. "Pääsenkö minä seuraavaan kokoontumiseen?" Kysyin. Olin aina halunnut päästä kokoontumiseen. "En minä sitä päätä." Kolli sanoi. "Harjoitellaan nyt sitä vaanimis asentoa." Sadeturkki sanoi hiukan äreästi. Nyökkäsin ja menin asentoon jonka Keltahäntä ensimmäisenä päivänäni leirissä opetti. "Eikö se ole näin?" Kysyin. Sadeturkki nyökkäsi. "No osaat tuon. Ja et enää jaksaisi harjoitella yksittäisiä taistelu liikkeitä. Joten nyt harjoitellaan teistelemista." Kolli sanoi. Nyökkäsin. *Ensimmäinen kunnon taistelu harjoitus. Kivaa!* Ajatteli innoissani. "Muista pitää kynnet sisällä äläkä pure hirveän kovaa. Siis että säästymme hirveiltä vammoilta." Kolli käski ja asettui minua vastapäätä. "Koska aloi..." Sanani jäi kesken kun Sdeturkki tuli minun selkääni.
"Etkö sinä parempaan pystynytkään?" Kolli virnisti. Käänyin ympäri ja potkaisin takajaloillani kollin päältäni. "No voinhan minä sittenkin pystyä." Sanoin ja pörhistin karvani niin että näytin kaksikertta suuremmalta. *Jes! Tämän minä niin voitan.* Ajattelin. Sadeturkki tuli kohti. Valmistauduin ponnistamaan jaloilleni. "Ääk!" Kiljaisin kun kaaduin. "Tämä saa nyt luvan olla tässä." Sadeturkki sanoi ja loikki palaavan partion luokse.
Aurinko alkoi laskea. Asteli tuoresaalis kasalle. Otin kaikkein pienimmän saaliin ja kävelin oppilaiden pesän eteen. Söin sitkeän päästäisen ja rupesin venyttelemään. Kuu alkoi jo nousta joten päätin mennä pesään nukkumaan.

//no toivottavasti ei haitta jos on hiukan kirjotus virheitä. Yritin kuitenkin kaikkeni vältellä niitä //

Vastaus:

Juu, ymmärrän;)

15 tp:tä

Nimi: Huurre

29.12.2016 20:55
Kaikutassu,Järviklaani

Kun heräsin pieniltä torkuilta olin todella peloissani. Jännitin mitä päällikkö sanoisi siihen kun hiippsilin leiristä.
Astelin aukiolle ja näin kuinka Hopeavirta ja Sinitassu keskustelivat jonkun kollin kanssa. En ollut varma kuka hän oli. Hölkyttelin päällikön pesälle. "Saako tulla sisään?" Kysyin epäröiden. *Vapisen varmaan niin että koko kallio tärisee.
"Kuka siellä?" Kollin ääni pesä uumenista kysyi.
"Kaikutassu, onko minulle rangaistus?" Sana rangaistus lipsahti. *Tässä taas olen vielä monta kertaa. Jos siis rupean näin töppäilemään.* Ajattelin harmissani.
"No tule sisään." Kolli käski.
Hiippailin varoen sisään. "Olet siis käynyt leirin ulkopuolella?" Suotähti kysyi. Nyökkäsin. "Eli minutko erotetaan klaanista?" Kysyin sillä pelkäsin tuota vastausta kaikkein eniten. "No,ei sunua sentään eroteta. Sinun olisi kuitenkin pitänyt kysyä lupa." Suotähti sanoi ankarasti. Nyökkäsin. *Ei tästä voi mitään tulla. Tuo vain juttelee.* ajatteli äkäisenä. Kolli tuiotti minua. Siirsin katseen maahan. "Rangaistus on sellainen että joudut olla leirissä enintään kuun ja vähintään kolmen auringonnousun." Suotähti sanoi. "No menehän siitä." Kolli sanoi. Hiippailin ulos ja huokaisin helpotuksesta.

// joo. Tää olis kuulunu siihen edelliseen tarinaan. Mutta no unohdin...\\

Vastaus:

Ei Haittaa:)

8 tp:tä

Nimi: Kaikutassu,Järviklaani

28.12.2016 12:09
Raotin silmiäni. Pesässä oli kylmä. Nousin varoen istumaan. Yö oli ollut kylmä.
Turkkiini oli jäänyt muutama sammal tupsu. Rupesin irrottamaan niitä. Kun olin irrottanut sammal paakut hyppeli ulos. Minulla oli hirveä nälkä.
Kun pääsin tuoresaalis kasalle siinä ei ollut muuta kuin pieni vaivainen hiiri. *Yäk! En minä voi tuota ottaa. Se on varmaan kaksi tai kolme päivää vanha.*
Marsin sisäänkäynnille. Tiesin etten saisi lähteä yksikseni ulos leiristä. Mutta minä kyllä keksisin jonkin keinon. Näin Sinitassun kävelevän parantajan pesästä. Kipitin Sinitassun luo. "Huomenta. Kaunis päivä vai mitä?" Kysyin kauniisti.
"Huomenat Kaikutassu." Sinitassu sanoi.
"Voinko olla avuksi?" Kysyin ja yritin näyttää normaalilta.
"No tuota et." Sinitassu sanoi hiukan äkäisenä.
Päätin mennä käydä van hiukan saalistamassa. Olin eilisen jäljeltä niin innoissani. Kiersin leiriä. Pian huomasin oravan joka nakersi kaarnaa.
Menin jonkinlaiseen asentoon. Näytin varmaan ihan typerältä. Loikkasin oravan kimppuun.
Aurinkohuipun aikaan palasin leiriin. En ollut oravaan lisäksi saanut mitään. Olin mokannut koko jutun silloin kun kiipesin toisen oravan perässä puuhun. Josta sitten olin tippunut.
Menin pesään. *Nyt voisin nukkua.* Ajattelin. Käpäliäni särki huono vaanimis asennon jäljiltä. *Minulla on vielä pljon opittavaa. Ja herätessäni saatan joutua selittelemään paljon.* Ajattelin ja vaivuin syvään uneen.

Vastaus:

Hieno tarina! Pai kirjoitus virhettä löytyi mutta ei haittaa sain kyllä selvää:)
Saat 10 tp:tä

Nimi: Kotkantassu, Pilviklaani
Kotisivut: http://soturintie.suntuubi.com/

07.12.2016 12:13
"Hiirenpapanat!" tipuin maahan kuin kuollut lintu, ja murahdin vihaisesti. Olimme Havutähden kanssa harjoittelemassa taisteluliikkeitä siltä varalta, jos Hiekkaklaani päättäisi kostaa, enkä ollut saanut edes hipaistua kertaakaan Havutähden turkkia.
"Epäreilua! Olet liian nopea!" päästin suustani.
"Ja sinä olet liian hidas" Havutähti vastasi ankarasti, muttei silti pomottelevasti. Ajattelin hetken seuraavaa liikettäni, nousin ylös, ja tartuin hampaillani Havutähden takajalkaan. Kuului vaimea umf, kun hän kaatui vatsalleen maahan. Hyppäsin Havutähden niskaan, ja yritin saada hampaani läpi hänen nahastaan.
"Jo riittää, en halua menettää enää yhtään henkeä" Havutähti vitsaili, ja nousi ylös. Hyppäsin taaemmas, ja valmistauduin Havutähden hyökkäykseen. Yllätyin, ettei hänessä näkynyt mitään merkkiä hyökkäämiseen valmistautumisesta. Sitten tunsin jonkin viiltävän kylkeäni, ja veren purskahtavan kyljestäni. Kaaduin maahan, ja tunsin hampaat niskassani.
"No, luovutatko?" Havutähti kysyi. Murahdin, ja repäisin itseni irti Havutähden otteesta.
"Pilviklaanilainen ei luovuta!" vastasin. Havutähti virnisti.
"Tuo on oikea asenne!"

//sori tarinan lyhyys, mutta inspis hukassa...//

Vastaus:

Ei haittaa tuo oli hyvä! Saat Kotkantassulle 8 tp

Nimi: Kivi

26.11.2016 16:26
Havutähti, pilviklaani

Tunsin kissojeni odottavien katseiden polttavan turkkiani. Heilautin häntääni vaikenemisen merkiksi ja kerroin että:"hyökkäämme tänä iltana, ennen kuunnousua kun aurinko on pesässään!" Julistin odottaville kissoille. "ja nyt kaikki kuulolle, kaikki tulevat mukaan paitsi pennut ja klaanivanhimmat, kuningattaret sekä parantaja," julistin klaanille. En jätttänyt ketään leiriin, sillä kukaan jonka veressä ei olisi Pilviklaanin verta ei voisi hypätä leiriin, joka oli pilvessä. Johdatin pienellä hännänliikkeellä klaanin maahan ja kohti hiekkalklaanin reviiriä. Ylitimmi rajan heti koska nyt hiekkaklaanilaiset olisivat menossa yöpuulle eikä kukaan vartioinut leiriä. Hiippailimme alas leiriin vasta kun jokainen kissa oli kierinyt kuran tapaisessa. Johdin klaanini leiriin jossa kerroin että kettuturkki vahtii parantajan pesään johtavaa tunnelia. Hiivin pesään ja näin syvennyksen jossa oli yrttejä. Loikkasin äänettömästi parantajan yli siistejen yrttikasojen väliin. Aloin repiä hentoja kasveja riekaleiksi. Huomasin kaarnanpaloja ja viskoin ne pois. Yhtäkkiä aukiolta alkoi kuulua rääkynää ja parantaja heräsi. Olin raadellut jo melkein koko yrttivaraston kun parantaja viilsi kömpelösti silmääni. Tunsin kuinka pupillini repesi ja silmäni sokeuti. Olin shokissa ja makasin maassa, mutta silti huomasin silti että piikkihernetunnelista tuli valkea kolli joka syöksyi suoraan kaulaani ja upotti hampaansa kaulaani. Tunsin kuinka hengitys vaikeutui ja maailma katosi vähitellen ympäriltäni. Olin menettänyt hengen. Huomasin olevani omalla reviirillämme ja näin entisen parantajan saarnihampaan ja emoni kauristähden joka oli myös ollut päälikkö. Emoni pudisti päätään ja näytti surulliselta ja sanoi:"me emme voi korjata silmääsi kokonaan, mutta sen verran että näet sillä sumeasti ja se näyttää siltä että se olisi ollut aina sokea."
"Mutta älä huoli, voit yhä olla päälikkö," saarnihammas vanha ja viisas kolli joka oli isäni. Tiesin että he olivat emoni kanssa rikkoneet soturilakia, mutta olin antanut heille anteeksi. Tunsin käpälän töykkivän minua, ja avasin silmäni ja näin sumeasti toisella silmälläni oppilaani kotkantassun joka näytti hyvin huolestuneelta. Käänsin päätäni ja näin että olin leirissä.

Vastaus:

Hyvä! Tässä oli hyvin jännitystä. Pari kirjoitusvirhettä löysin mutta ne eivät haittaa paljoa. saat 10 tp:tä

- Tähti

Nimi: kivi

25.11.2016 21:16
havutähti`, pilviklaani

tassuttelin aukiolla kohti parantajan pesää, ja kuuntelin kuinka pennut nujakoivat pesänsä ulkopuolella. ajattelin että:#kotkanpentu voisi olla nimitysmenoissa tänään.# saavuin parantajan pesän ulkopuolelle, pysähdyin, ilmoitin että saavun, ja astelin sisään haistoin voimakasta pelkotuoksua tulevan parantajasta.
"mikä sinulla on?" kysyin huolestuneena parantajalta
"N-näin näyn siitä, että meidän olisi mentävä hiekkaklaanin leiriin, ja T-tuhottava se!" parantaja takelteli kauhuissaan.
"O-oletko varma siitä?" kysyin varautuneena parantajalta.
"Kyseenailaistatko sinä TÄHTIKLAANIN?!" parantaijan ääni värisi raivosta.
"en tietenkään!" huudahdin yllättyneenä parantajan kiihtytymyksetä.
"hyökkäämme tänään, illalla, kun kuu on juuri nousemassa ja aurinko pesässään." tokaisin parantajalle ja marssin pois. tassuttelin suur pilvelle ja huusin:"saapukoon jokainen jokainen jaloilleen putomaan kykenevä klaanikokoukseen suurpilvelle!" kajautin kutsun kovalla äänellä muille.
katselin kuinka oppilaat ja pennut saapuivat suurpilven ympärille kilvan.
kun kaikki olivat saapuneet aloin puhumaan:"tänään minulla onkin kaksi uutista, yksi hyvä ja yksi huono." tunsin kuinka monet silmät tuijottivat polttavasti turkkiani. "aloitetaan hyvästä. klaaniimme tulee uusi oppilas!" pennut ryhdistäyivät ja alkoivat sukia itseään rivkasti, koska olivat varmoja että olisin nimittämmässä juuri sitä. hymyilin pennuille j jatkoin:"Kotkanpentu, olet ollut klaanissa jo kuusi kuuta, ja oppinut klaanimme tavat hyvin. tästä päivästä lähtien sinut tunnetaan kotkantassuna siihen päivään jona saat soturinimesi. minä toimin mestarinasi." laskeudin alas kiveltä ja kotkantassu kosketti lapaani samalla kun kosketin tämän päätä.
kun oppilas oli mennyt takaisin istimaan ja jatkoin:" ja nyt siihen huonoon uutiseen....
// jatkuu...//

Vastaus:

Erittäin hyvä! Saat 8 tp:tä.
Pari virhettä näin esimerkiksi: Parantaijan, rivkasti ja osa nimistä oli kirjoitettu pienellä, mutta ne ovat vain pieniä. ja pidin erityisesti siitä että Kotkanpennusta tuli Kotkantassu.
Odotan innolla seuraavaa ;)

- Tähti

Nimi: Tähti

17.11.2016 18:08
Lehtituuli, Hiekkaklaani

Juoksentelin ympäriinsä pienellä aavikolla. Se oli täynnä luolia, jotka olivat hiekan alla. Luolissa asui joskus aavikkokettuja. Pieniä ruskeita kettuja, jotka olivat kissan kokoisia. Aavikosta alkoi pieni metsä. Sieltä sai paljon riistaa. Aavikolla oli vain vähän käärmeitä ja kaneja. Juoksin leiriin. Se oli kivikossa aavikolla lähellä metsää. Etsin sen läheltä yrttejä.
"Takiaisenjuurta, Siankärsämöä, Lääkeaaloe, Käärmejuuri, Kirveli, Hanhikki...", mumisin itsekseni.
Silloin huomasin vihreän kasvin, jossa oli valkeita kukkia.
"Löysinpäs!" huudahdin ja revin kasvin irti maasta.
"Vielä Lääkeaaloe."
Sitten eteeni ilmestyi ruskea pitkä kasvi, revin senkin irti maasta ja kannoin yrtit leiriin. Kaivauduin pieneen kivenkoloon. Jouduin liikkua hetken ahtaasti, mutta sitten tila leveni ja astuin hieman kosteaan hiekkaan. Se oli hiekasta tehty luola, joka oli kostutettu, jotta se pysyisi kasassa. Se jakautui moneen käytävään ja menin omaani, parantajan pesään. Asetin yrtit koloihin ja palasin samaa tunnelia pitkin päällikön pesään.
"Kuutähti?" kysyin ääni kantautuen tunnelin päähän.
"Niin", kuului ääni tunnelista ja pian kissa astui eteeni.
"Sain kerättyä tarpeelliset kasvit", naukaisin päällikölle.
"Hienoa!" päällikkö naukui ja nuolaisi päälakeani tyytyväisenä.
"Oletko saanut viestejä muilta klaaneilta?" Kuutähti kysyi.
"En", naukaisin hermostuneena ja poistuin. Olin aikeissa lähteä keräämään lisää yrttejä, mutta kun pääsin suuaukolle korkealla taivaalla loisti kuu. Käännyin takaisin ja menin omaan pesääni nukkumaan.

Lehtituuli herää!" joku huusi korvaani.
Raotin silmiäni ja huomasin Saarniturkin, klaanin varapäällikön. Nousin nopeasti jaloilleni ja seurasin häntä päällikön pesälle.
"Mitä on tapahtunut?" kysyin hämmästyneenä.
"Viheryskä", varapäällikkö valitti.
Hain nopeasti pietaryrttiä ja kissanminttua.
"Syö nämä!" huusin vaikka yritin pysyä tyynenä.
Päällikkö avasi varovasti suunsa ja laitoin yrtit hänen suuhunsa.
Päällikkö yski ja naukaisin vieressä istuvalle Saarniturkille jonka silmät olivat lasittuneet kauhusta.
"Hae hunajaa."
Hän lähti nopeasti ja vahdin päällikköä. Saarniturkki saapui hunajan kanssa ja laitoin senkin päällikön suuhun. Päällikkö nielaisi.
"Vieläkö muuta?", kysyin.
"Ei, kiitos", päällikkö henkäisi.
"Hyvä", naukaisin ja vahdin vielä päällikköä tovin ja annoin vielä vähän kissanminttua hänelle.

Seuraavana auringonnousun aikana kutsuin varapäällikön luokseni puhumaan.
"Kuutähti voi hyvin, mutta uskon että meidän täytyy lähteä, vielä kun voi."
"Niin, uskoisin että se on parasta", Saarniturkki naukui.
"Kuutähti sai varmaan viheryskän kosteasta hiekasta."

Auringonhuipun aikaan lähdimme leiristä. Minulla oli kaikki yrtit mukanani. Saarniturkki auttoi päällikköä. Ajattelimme muuttaa metsään. Siellä on hyviä piilopaikkoja ja riistaa. Metsä näkyi kaukana. "Päällikkö ei jaksa", Saarniturkki naukui.
Sitten täytyy jäädä tähän tämä on aika lähellä.
"Tuolla on suuri luola!" varapäällikkö huusi.
Kääntn katsomaan ja huomasin sen myös.
"Varmaan vanha aavikkokettujen pesä."
"Mennään!" huudahdin.
Astuin luolaan. Se oli suuri, mutta sitä ei varmaankaan erottaisi hiekasta. Maa oli pehmeää ja lämmintä hiekkaa. Luola jatkui pitkälle ja loppui kuin seinään. Löysin pienen syvennyksen, josta aukeni monta lyhyttä käytävää. Jokaisessa oli pesä. Hiekka oli muuttunut lämpimäksi kiveksi ja jokaisessa pesässä oli paksu hiekkakerros. Otin yhden pesistä ja asetin kaikki yrtit sinne oleviin koloihin.
*Täydellistä!*

//Hiekkaklaani joutui muuttamaan, mutta löysivät hyvän kodin lähempänä metsää ja Lehtituuli löysi 2x Lääkeaaloe ja 2x siankärsämö//

Vastaus:

Outoa että puhun itselleni, mutta 15 tp.
Ja suosittelen pitempiä tarinoita kaikille, mutta tiedän että en keksinyt enempää:)

©2017 Aurinkovirta - suntuubi.com